AJANKOHTAISTA


01.02.2019

Palkittu Markku Heikinheimo: Tämän päivän tutkimus on huomispäivän hoitoa

Helsingin yliopiston lastentautien professori Markku Heikinheimo sai tammikuussa Maud Kuistila -palkinnon ansioistaan tutkijoiden kouluttajana. Heikinheimo näki jo varhain, miten kliinisen lääketieteen tutkimus menestyy parhaiten monitieteisessä tutkijoiden yhteisössä.

Pelkästään kirjoja lukemalla ei professori Markku Heikinheimon mielestä voi oppia kaikkea tarpeellista tai yrittää pysyä mukana lääketieteen huimassa kehityksessä.

– Jos haluamme menestyä akateemisena sairaalana emmekä vain hoitolaitoksena, meillä pitää olla valmiuksia ja tahtoa kouluttaa uuden sukupolven kliinikkotutkijoita, jotka hoitavat potilaita mutta ovat myös innokkaita selvittämään uusia asioita, Heikinheimo sanoo.

Hän oli vuonna 2000 perustamassa Helsingin Lastenklinikan tutkijakoulutusohjelmaa, jota johti kymmenen vuotta.

Kokemusta lääketieteen tutkijoiden järjestelmällisestä kouluttamisesta ei vielä 2000-luvun alussa juuri ollut. Silloinen opetusministeriö selvitti humanistisen alan tutkijakoulutusta ja tulokset olivat muuta kuin rohkaisevia. Suuri osa humanistitutkijoista koki, että ohjaajat eivät olleet kiinnostuneita heidän tutkimuksestaan.

– Tämä oli herätys myös meille. Järjestimme tieteellisiksi jatko-opiskelijoiksi rekisteröityneille tilaisuuden ja perustimme samalla kullekin tutkijalle seurantaryhmän, ensimmäisen ”todellisen” tutkijoiden tukiryhmän. Valtakunnallisesti seurantaryhmät tulivat kaikissa yliopistoissa pakollisiksi vasta viisi vuotta sitten. Siihen asti ne olivat enemmän ”tahroja paperissa”.

Heikinheimo oli jo 1990-luvun puolivälissä tutustunut Washington University St. Lousissa professori Alan L Schwartziin ja professori David B. Wilsoniin, jotka ottivat hänet mukaan tutkijayhteisön tapahtumiin, kuten MD-PhD -ohjelmaan.

Heikinheimon kehityshäiriöitä ja syövän biologiaa selvittävästä tutkimusryhmästä monet ovat sittemmin vierailleet tai työskennelleet pidempiäkin jaksoja Washington University St. Lousissa.

Tutkijoiden kouluttamisen lisäksi toinen merkittävä menestyksen tae onkin Heikinheimon mukaan yhteinen tekeminen.

– Lääketieteen metodit ovat monimutkaistuneet niin paljon, että perustutkimuslaboratoriossa tarvitaan lääkäreiden lisäksi biologeja, geneetikkoja ja fysiologeja. Yhdysvalloissa moni sairaala on jo vuosia tuonut perustutkijat lähelle potilastutkimusta. Uusia ideoita syntyy silloin, kun erilaisista taustoista tulevat ihmiset työskentelevät yhdessä.

Lastentautien tutkimuksen tulevaisuus

Lastentautien tutkimuksen tulevaisuus näyttää Heikinheimosta hyvältä. Nuoret tutkijat käyvät ulkomailla oppimassa uutta, ja tutkimuksen rahoitus on kunnossa Niilo Hallmanin perustaman Lastentautien tutkimussäätiön ansiosta.

Tutkijoiden pitää kuitenkin olla hereillä, koska koko ajan ilmestyy uusia, ratkaisemattomia kysymyksiä.

– Tutkimuksen pitääkin olla osa kaikkien lääkärien työtä. Akateeminen kliinikko seuraa kirjallisuutta ja omalla tutkijan otteellaan ja aktiivisuudellaan voi olla kehittämässä uusia hoitokäytäntöjä. Kaikkea ei tarvitse tehdä itse, Heikinheimo huomauttaa.

Silloin tämän päivän tutkimus on todella huomispäivän hoitoa.

Maud Kuistila -palkinto
Palkinto jaetaan vuosittain ansioituneelle tutkijoiden kouluttajalle. Palkinto korostaa tutkijoiden merkitystä korkeatasoisen lääketieteellisen tutkimusperinteen säilyttämiselle ja edistämiselle Suomessa. Palkinnon suuruus on 20 000 euroa. Professori Markku Heikinheimo on toiminut myös Valtakunnallisen Kliinisen Tutkijakoulun johtajana, Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin koulutusvaliokunnan puheenjohtajana sekä Suomalaisen Lääkäriseuran Duodecimin hallituksen puheenjohtajana. Hän on ohjannut 18 väitöskirjaa.


http://mkmsaatio.fi/2019-professori-markku-heikinheimo/

https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/developmental-and-tumor-biology-research-group/contact

teksti Vuokko Maria Nummi

VALITSE AJANKOHTAINEN