AJANKOHTAISTA


13.06.2019

Apgarin pisteet kertovat vastasyntyneen neurologisesta ennusteesta veren happamuutta paremmin

Vastasyntyneen voinnin arviointi kehittyy, mutta lievemmänkin neurologisen sairastavuuden riskin arviointiin tarvitaan vielä tarkempia työkaluja.

Täysiaikaisten vastasyntyneiden happo-emästasapainon yhteyttä myöhempään neurologiseen sairastavuuteen on tutkittu hyvin vähän. Valtaosa tutkimuksista on tehty keskosina syntyneillä, jotka jo kuuluvat riskiryhmään.

– Riskitekijöiden tuntemus auttaa antamaan oikeanlaista tietoa perheille ja kehittämään varhaista tukea, sanoo osastonylilääkäri Marjo Metsäranta HUSin Vastasyntyneiden teho-osastolta.

HUSissa lastenneurologiksi erikoistuva LL Elina Leinonen tutki väitöskirjan osatyössään, ennustavatko vastasyntyneiltä otettavan napaverinäytteen pH- ja emäsarvot neurologista sairastavuutta neljän vuoden iässä.

Tutkimuksessa oli mukana yli 84 000 vuosina 2005–2011 HUS-alueella täysiaikaisena syntynyttä suomalaista lasta. Napaveren alhainen pH (< 7.00) ja emäsarvo (< -16.00) olivat yhteydessä lapsikuolleisuuteen, mutta eivät pitkän aikavälin neurologiseen sairastavuuteen, kuten CP-vammaan, epilepsiaan tai aisti- tai kehitysvammaan.

– Yllättävää oli, että vastasyntyneen napaverinäytteen happo-emäsarvo ennusti huonosti pitkän aikavälin neurologista sairastavuutta. Nämä muuttujat saattavat kuitenkin olla hyödyllisiä arvioitaessa lapsikuolleisuuden riskiä, Leinonen kertoo.

Apgar-pisteet tarkensivat neurologista ennustetta

Leinosen napaveritutkimuksen monimuuttuja-analyysiin otettiin mukaan vielä Apgar-pisteetkin. Huonot, 0–3 tai alle 4, Apgar-pisteet olivat yhteydessä suurentuneeseen CP-vamman, epilepsian, kehitysvamman ja aistivamman riskiin.

– Vauvan kunto syntymähetkellä näyttääkin olevan tärkeämpi muuttuja kuin veren happamuusaste, jota tässä ensisijaisesti selvitimme. Apgar-pisteiden merkitys on edelleen tärkeää vastasyntyneen voinnin arvioinnissa mutta myös neurologista ennustetta arvioitaessa.

Yhdysvaltalaisen lääkäri Virginia Apgarin mukaan nimetyt pisteet ovat olleet käytössä eri puolilla maailmaa jo 1950-luvulta lähtien. Lääkäri tai kätilö antaa 0–2 pistettä vastasyntyneen ärtyvyydestä, sydämen sykkeestä, hengityksestä, lihasjänteydestä ja ihon punakkuudesta enimmäispisteiden ollessa 10.

Tutkimus tehtiin yhteistyössä Uuden lastensairaalan, Lastentautien tutkimuskeskuksen, Naistenklinikan, Helsingin yliopistollisen sairaalan, Helsingin yliopiston, Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä Karoliinisen Instituutin tutkijoiden kanssa. Tutkijat yhdistivät tietoja kolmesta rekisteristä. THL:n syntymärekisteristä saatiin tietoja synnyttäjästä, synnytyksestä ja vastasyntyneestä mutta ei vastasyntyneen emäsarvoja, jotka kerättiin synnytyssairaaloista. Hoitoilmoitusrekisteristä saatiin lapsen mahdolliset neurologiset diagnoosit. Arvo ja Lea Ylppö Säätiö on tukenut tutkimusta.

Yhteystiedot:
LL Elina Leinonen, puh. 044-9775476, elina.j.leinonen@helsinki.fi

Viite:
https://onlinelibrary.wiley.com/doi/abs/10.1111/apa.14812


teksti: Vuokko Maria Nummi

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.
www.lastentautientutkimuskeskus.fi

VALITSE AJANKOHTAINEN