AJANKOHTAISTA


18.04.2019

Lasten hepatologian uranuurtaja Ron Sokol: Sappitieatresian taustalla ehkä immuunipuolustuksen häiriö

Tietämys lasten maksasairauksista on lisääntynyt merkittävästi, mutta esimerkiksi vastasyntyneillä esiintyvän vakavan sappitieatresian eli sappiteiden puutoksen perimmäistä syytä ei vielä tiedetä. Sitä tutkitaan myös HUSissa.

Sappitieatresia on tärkein vastasyntyneiden kolestaasin (sapen erityshäiriö) aiheuttaja ja yleisin maksansiirron syy lapsilla.

– Harvinaiset perinnölliset ja synnynnäiset maksasairaudet aiheuttavat merkittävää sairastavuutta ja kuolleisuutta. Näitä ovat myös sappitieatresia ja suolen vaikeaan vajaatoimintaan liittyvä maksavaurio, sanoo Suomeen luennoimaan saapuva professori Ronald Sokol.

Professori Sokol on yksi maailman johtavista lasten maksasairauksien tutkimuksen ja hoidon uranuurtajista.

Viimeaikainen tutkimus on lisännyt tietoa lasten maksasairauksien syntymekanismeista ja taustalla vaikuttavista geenimutaatioista.

Sokol kertoo, että lasten maksasairauksista on saatu uutta tietoa myös tutkittaessa alkoholiin liittymätöntä rasvamaksatautia (NAFLD), joka lapsilla ja nuorilla on lihavuuden lisääntyessä laajenemassa epidemiaksi. Osalla näistä lapsista saattaa kehittyä hoitoa vaativa maksakirroosi tai maksasyöpä.

Tieto lisää hoitomahdollisuuksia

Maksasairauksien tutkimusta vauhdittavat maailmanlaajuisesti monikeskustutkimukset ja kansalliset tutkimuskonsortiot. Myös lääkeyhtiöt ovat aiempaa kiinnostuneempia harvinaisten sairauksien tutkimuksesta. Rahoitukseen osallistuvat myös valtiolliset instituutiot ja säätiöt.

Maksasairauksien syiden jäljille on päästy muun muassa uuden sukupolven geeniteknologioita hyödyntämällä ja parantamalla näytteiden keruun laatua ja laajuutta. Näin on tunnistettu esimerkiksi joukko mutaatioita geeneissä, jotka aiheuttavat etenevää familiaalista intrahepaattista kolestaasia (PFIC). Niitä ovat BSEP, FIC1, MDR3, TJP2, FXR, MYO5B ja UNC27.

Monissa maksasairauksissa jonkin sappinesteen komponentin kuljetus maksasolusta sappiteihin häiriintyy, mikä heikentää sappinesteen virtausta ja johtaa haitallisten aineiden syntyyn maksassa.

– Emme vielä tunne kuitenkaan sappitieatresian syytä ja sitä, miten sitä tulisi seuloa vastasyntyneillä. Tutkiminen on haasteellista, koska sairaus näyttää saavan alkunsa jo kohdussa.

Ihmis- ja eläinmalleissa on saatu viitteitä siitä, että sappitieatresiassa elimistön immuunipuolustus reagoi epänormaalisti virusinfektioon, ja että inflammaatio tukkii maksasta lähtevät pääsappitiehyet.

Sokol johtaa Yhdysvaltain tutkimusverkostoa

Professori Ronald Sokolin ryhmän omat keskeiset tutkimusaiheet käsittelevät juuri sappitieatresian patofysiologiaa, kolestaattisia maksasairauksia ja rasvamaksaa sekä suonensisäiseen ravitsemukseen liittyvän maksavaurion mekanismeja sekä mitokondrioiden ja oksidatiivisen stressin osuutta maksavaurion syntyyn.

Sokolin ryhmä on muun muassa kuvannut E-vitamiinin imeytymishäiriön lapsilla, joilla on todettu krooninen kolestaattinen maksasairaus. Ryhmä osoitti hiirimallissa maksan immuunijärjestelmän makrofaagien roolin maksasairauksien synnyssä. Näin saatiin tärkeää tietoa suonensisäiseen ravitsemukseen ja suolen toiminnan pettämiseen liittyvästä maksasairaudesta (IFALD) ja sen hoidosta.

Sokol johtaa Yhdysvaltain terveysviraston (NIH National Institutes of Health) rahoittaman Lapsuusiän maksasairauksien tutkimusverkoston (ChiLDReN) ohjausryhmää.

HUSin korkeatasoinen tutkimus kiinnostaa

Professori Ronald Sokol odottaa Helsingin vierailultaan paljon.

– Professori Mikko Pakarisen tutkimusryhmä on tällä alalla yksi maailman tuotteliaimmista kliinisen ja translationaalisen tutkimuksen alkuperäisjulkaisijoista. Tieteen korkea taso, johdonmukainen datan kerääminen ja analysointi, merkittävien tutkimuskysymysten asettaminen ja uusien hypoteesien tuottaminen erottaa tämän tutkimusryhmän monista muista.

Sokol toivoo, että syvenevän kansainvälisen yhteistyön avulla tutkimuksen painopiste siirtyisi hiirimalleista ihmiskokeisiin. Tämä lisäisi paitsi ymmärrystä itse sairauksista niin myös mahdollisuutta kehittää tehokkaita hoitoja.

Yhdysvaltalainen Ronald Sokol johtaa Colorado Clinical and Translational Sciences Instituuttia ja toimii AASLD:n (American Association for the Study of Liver Diseases) presidenttinä. Hän on yksi merkittävimmistä lasten hepatologian ja maksasiirtojen uranuurtajista. Sokol on julkaissut satoja korkealuokkaisia alkuperäisartikkeleita, kirjankappaleita ja oppikirjoja.

Professori Ronald J Sokol luennoi Helsingissä Uudessa lastensairaalassa, Hattivatti-luentosalissa, Stenbäckinkatu 9, torstaina 2.5.2019 klo 8.00-9.00.


teksti: Vuokko Maria Nummi

VALITSE AJANKOHTAINEN