AJANKOHTAISTA

---

17.03.2020

Sykemuutoksesta sikiötä uhkaavan hapenpuutteen varhainen merkki

HUSissa osoitettiin, että synnytyksenaikaisen sikiön sydämen sykkeen korostunut vaihtelu on sikiön hapenpuutteen varhainen merkki. Uusi tieto täsmentää, tuleeko syntymää nopeuttaa vai voidaanko synnytyksenaikaisia toimenpiteitä välttää.

Syntyminen on ihmisen elämän vaarallisin hetki ja siksi sikiön vointia monitoroidaan synnytyksen aikana. Parhaan tiedon sikiön voinnista saa sikiön sydämen sykkeestä, jota seurataan synnytyksen aikana KTG-laitteella kaikissa Suomen sairaaloissa. Vakaa, välillä pieniä pyrähdyksiä ottava syke kertoo, että sikiön keskushermosto saa hyvin happea.

Mutta millä varmuudella syke kertoo sikiön hapenpuutteesta ja siten pelastavien toimenpiteiden tarpeesta?

- Sikiön sykekäyrän tulkitseminen on synnytykseen liittyvän hoitotyön ytimessä, mutta sen tulkitsemiseen liittyy paljon epävarmuustekijöitä ja harmaita alueita. Sitä on tutkittu yllättävän vähän, kätilö Mikko Tarvonen HUS Naistenklinikalta sanoo.

Yksi sykekäyrän piirteistä on sikiön saltatorinen sykemuutos, jonka aikana sikiön sydämen sykevaihtelu on enemmän kuin 25 lyöntiä minuutissa. Sykemuutoksen merkitystä ei kunnolla tunneta, vaikka sitä on synnytyksen aikana jopa yli 10 prosentilla sikiöistä.

Sikiöiden sydänkäyrät analysoitiin

Mikko Tarvonen selvitti, miten synnytyksen aikaista sydämen sykkeen korostunutta vaihtelua eli saltatorista muutosta tulisi tulkita.

Tutkimukseen koottiin synnytyskertomukset ja KTG-sydänäänikäyrät 5150:ltä Kätilöopistolla syntyneeltä lapselta. Joukosta poimittiin 194 lasta, joilla ensimmäisen minuutin Apgar-pisteet olivat alle 8. Vertailuryhmään kuului 51 lasta, joiden Apgar-pisteet olivat 9 - 10.

Kaksi kokenutta synnytyslääkäriä, emeritusprofessori Kari Teramo ja dosentti Susanna Sainio arvioivat sokkoutetusti sykekäyrät synnytyksen viimeisten kahden tunnin ajalta. Tutkimusryhmästä 16 prosentilta ja vertailuryhmästä kahdelta prosentilta löytyi saltatorinen muutos ennen syntymähetkeä.

Koska tiedetään, että syntyneen lapsen napaveren pieni pH-arvo ja suuri erytropoietiini- eli EPO-pitoisuus kertovat sikiön hapenpuutteesta, otettiin lapsilta tutkimukseen mukaan myös nämä tiedot vertailtavaksi.

Tieto sikiön hapenpuutteesta jo ennen syntymää

Arvostetussa Neonatology-tiedelehdessä julkaistu tutkimus osoitti ensimmäisen kerran synnytyksenaikaisen saltatorisen sykemuutoksen ennakoivan sikiön hapenpuutetta. Asia todennettiin napaverinäytteillä: synnytyksen viimeisten kahden tunnin aikana rekisteröity saltatorinen sykemuutos oli merkitsevästi yhteydessä napavaltimoveren pieneen pH-arvoon ja napalaskimoveren suureen EPO-pitoisuuteen.

Lisäksi yli kaksi minuuttia kestävä saltatorinen sykemuutos edelsi suurimmassa osassa tapauksista toista tunnettua sikiön ahdinkotilasta varoittavaa sykemuutosta, sikiön valtimoveren vähentyneeseen happiosapaineeseen reagoivien kemoreseptoreiden aktivoitumisesta johtuvaa niin sanottua myöhäistä sykehidastumaa. Tämä kertoo hapenpuutteen etenemisestä.

Tutkimuksen ansiosta saadaan siis aiempaa tarkempaa tietoa sikiön hapenpuutteesta jo ennen lapsen syntymää.

Tutkimustulos sovellettavissa käytäntöön

- Näillä tiedolla on suuri merkitys. Voimme kohdentaa synnytyksen aikana valvontaa niihin sikiöihin, jotka sitä erityisesti tarvitsevat. Toisaalta voimme välttyä tekemästä kajoavia toimenpiteitä tilanteissa, joissa niille ei ole tarvetta, Mikko Tarvonen kertoo.

Tutkimus on jo herättänyt paljon kansainvälistä kiinnostusta ja sen tulokset tullaan todennäköisesti liittämään osaksi sikiön voinnin seurannan ohjeistuksia. Tarvosen mukaan tulokset auttavat käytännön työtä tekeviä synnytyksen hoidon ammattilaisia tulkitsemaan sikiön sykekäyrää aiempaa tarkemmin.

Sykekäyrän stressisignaalien oikea-aikainen tunnistaminen ei kuitenkaan aina tarkoita esimerkiksi imukuppisynnytyksen tai keisarileikkauksen tarvetta. Sikiön hyvinvointiin voidaan vaikuttaa Tarvosen mukaan melko yksinkertaisin keinoin, kuten vaihtamalla äidin asentoa tai lääkitsemällä ja nesteyttämällä kuumeilevaa synnyttäjää. Sikiön voinnin kohentuminen näkyy sykekäyrässä.

Sikiöiden kompensointikyky yksilöllistä

- Sikiön sykekäyrän tulkinnan lisäksi myös kliinisen kokonaiskuvan ymmärtäminen on ensisijaisen tärkeää. Sikiöiden kyky kompensoida synnytyksen ja kohdun supistusten aiheuttamaa stressiä vaihtelee suuresti, Mikko Tarvonen painottaa.

Synnytyksen aiheuttaman sikiön stressin kompensaatiokykyyn vaikuttaa haitallisesti esimerkiksi viime aikoina yleistynyt äidin raskausdiabetes. On myös viitteitä siitä, että äidin ylipaino heikentää sikiön kompensaatiokykyä myös silloin, kun äidillä ei ole ylipainoon liittyviä diagnosoituja raskausajan ongelmia. Kompensaatiokyvyn heikentyminen voi näkyä sikiön sydämen sykkeen poikkeavuuksina synnytyksenaikaisessa KTG-rekisteröinnissä.

- Äidin ylipainon ja sikiön sykekäyrässä esiintyvien muutosten yhteyttä ei ole vielä aukottomasti todennettu, mutta se on tutkimuslistallamme seuraavana aiheena.

HUSissa on nyt myös tätä aihetta varten Tarvosen toimesta jo valmiiksi kerättynä ainutlaatuisen suuri sykekäyräaineisto.

Tarvonen on toiminut kätilönä HUSissa vuodesta 2002 lähtien. Synnytyssali- ja tutkimustyönsä ohella hän kouluttaa kätilöitä ja lääkäreitä sekä kiertää ulkomailla puhumassa sikiön sykekäyrään liittyvistä teemoista.

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi

Lisätietoa:
Kätilö Mikko Tarvonen, HUS Naistentaudit ja synnytykset, HYKS Naistenklinikka, mikko.tarvonen@hus.fi

Viite:
https://www.ncbi.nlm.nih.gov/pubmed/31846958?dopt=Abstract

Teksti: Teija Riikola