AJANKOHTAISTA


02.10.2020

Keisarileikkauksessa syntyneen vauvan suoliston mikrobistoa voidaan normalisoida ulosteensiirron avulla

Helsingin yliopisto | Terveys

Keisarileikkaus estää vauvan suoliston mikrobiston normaalia kehitystä. Nyt tutkijat ovat osoittaneet, että mikrobisto voidaan palauttaa samankaltaiseksi kuin alateitse syntyneillä vauvoilla. Ratkaisuna on ulosteensiirto, jossa oman äidin suolistomikrobeja siirretään heti keisarileikkauksen jälkeen vastasyntyneelle.

Ihmisen suolistossa on monipuolinen mikrobien ekosysteemi: pääasiassa mikrobisto koostuu bakteereista, viruksista ja sienistä. Kokonaisuudessaan ekosysteemiä kutsutaan suolistomikrobistoksi. Viime vuosina suoliston mikrobistoa on tutkittu paljon, ja suolistomikrobien tiedetään vaikuttavan laajasti ihmisen terveyteen, kuten esimerkiksi fysiologiaan ja immuunipuolustuksen kehittymiseen.

Tavallisesti vastasyntyneet lapset saavat suolistobakteereja äidiltään alatiesynnytyksessä. Sen sijaan jos lapsi syntyy keisarileikkauksella, vauva ei saa ulosteen mikrobeja lainkaan, mikä vaikuttaa merkittävästi mikrobiston kehittymiseen.

Helsingin yliopiston tutkijat selvittivät, voisiko keisarileikkauksella syntyvien lasten suolistomikrobistoa palauttaa kuntoon ulosteensiirrolla. Ulosteensiirto on tutkimusten mukaan normalisoinut tehokkaasti aikuisilla suolistomikrobiston koostumusta ja parantanut sairauksia, kuten Clostridium difficile -bakteerin aiheuttamia tulehduksia suolessa.

Tuoreen tutkimuksen tulokset on julkaistu Cell-tiedelehdessä.

– Keisarileikkaus altistaa monille immuniteettisairauksille. Jos lapsi ei saa äidin mikrobeja syntymässään, sillä voi olla pitkäaikaisia seurauksia lapsen terveyteen. Tutkimuksemme osoittaa, että suoliston mikrobistoa voidaan hoitaa keisarileikkauksen jälkeen äidin ulosteensiirron avulla. Suun kautta toteutettava siirto tukee ulostebakteerien siirtymistä äidiltä lapselle, mikä tapahtuisi tavallisesti alatiesynnytyksessä, kertoo mikrobiomiikan professori Willem M de Vos.

Ulosteensiirto vähentää poikkeavan suolistomikrobiston tuomia riskejä

Ulosteet voivat sisältää vaarallisia taudinaiheuttajia, minkä vuoksi tutkimukseen osallistuneet tulevat äidit testattiin taudinaiheuttajamikrobien varalta. Yhteensä 17 testatusta äidistä seitsemän valittiin tutkimukseen.

Kun tutkimukseen osallistuneet lapset syntyivät, ulosteensiirto toteutettiin heti keisarileikkauksen jälkeen: pieni määrä äidin ulostetta sekoitettiin rintamaitoon, ja tämä maito annettiin vauvalle ensimmäisen ruokinnan yhteydessä. Kaikki seitsemän keisarileikattua lasta, jotka saivat ulosteensiirron, säilyivät terveinä eikä heillä todettu negatiivisia vaikutuksia hoidosta.

Tutkimukseen osallistuneiden vauvojen suoliston mikrobistoa seurattiin kolmen kuukauden ajan. Mikrobistoa verrattiin keisarileikattuihin vauvoihin, joille ei tehty ulosteensiirtoa ja tavallisen alatiesynnytyksen kautta syntyneisiin lapsiin.

– Ulosteensiirron avulla vauvojen suoliston mikrobisto palautui hyvin nopeasti samanlaiseksi kuin niillä vauvoilla, jotka tulivat maailmaan tavallisen alatiesynnytyksen kautta. Sillä vauvojen mikrobisto ei muistuttanut niiden keisarileikattujen mikrobistoa, joille ei tehty ulosteensiirtoa, testi osoittaa, että hoito on tehokas tapa normalisoida vastasyntyneen lapsen suolistobakteerien kehitys, sanoo tutkijatohtori Katri Korpela.

– Helpon toimenpiteen avulla voimme normalisoida mikrobiston. Ulosteensiirto myös saattaa vähentää riskiä, että lapsi sairastuisi kroonisiin tauteihin, jota poikkeava suoliston mikrobisto voi aiheuttaa, täydentää lasten infektiotautien erikoislääkäri ja dosentti Otto Helve.

– Toimenpidettä ennen on kuitenkin tehtävä huolelliset tutkimukset sen varalta, että äidin ulosteessa on taudinaiheuttajia, korostaa neonatologian professori Sture Andersson.

Viite: Korpela K., Helve O., Kolho K-L., Saisto T., Skogberg K., Dikareva E., Stefanovic V., Salonen A., Andersson S., de Vos W. Maternal Fecal Microbiota Transplantation in Cesarean-Born Infants Rapidly Restores Normal Gut Microbial Development: A Proof-of-Concept. Cell, 2020. DOI: 10.1016/j.cell.2020.08.047

Lisätietoja:

Willem M. De Vos, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +31 653 735 635
Sähköposti: willem.devos@helsinki.fi

Sture Andersson, professori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 380 2883
Sähköposti: sture.andersson@hus.fi

Otto Helve, dosentti, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 582 4426
Sähköposti: otto.helve@helsinki.fi

Katri Korpela, tutkijatohtori, Helsingin yliopisto
Puh. +358 50 448 639 69
Sähköposti: katri.korpela@helsinki.fi

VALITSE AJANKOHTAINEN