AJANKOHTAISTA


29.07.2020

Lastentautiopin professorin tehtävään Kirsi Jahnukainen

Lastenhematologi Kirsi Jahnukainen on nimitetty Helsingin yliopiston lastentautiopin professoriksi 1.8.2020 lähtien. Hänen vastuullaan ovat alan erikoislääkärikoulutus ja tutkimuksen koordinointi.

Kirsi Jahnukaisella on vankka ote niin käytännön potilastyöhön kuin tutkimukseenkin. Erityisesti omalla alallaan eli hematologiassa, on tutkimus lähellä päivittäistä työtä ja siksi otetaan taajaan uusia, yksilöllistettyjä hoitoja myös käyttöön.

”Potilastyö on minulle rakasta, ja sen kautta näkee, missä lääketiede parhaillaan menee”, professori Kirsi Jahnukainen Helsingin yliopistosta ja HUS lasten ja nuorten sairauksista sanoo.

Perinteiset syöpälääkkeet on nyt tutkittu ja tiedetään, mihin sairauksiin ne vaikuttavat. Myös niiden sivuvaikutukset alkavat olla tiedossa. Perinteisten hoitojen rinnalle tarvitaan lisälääkitystä, kuten kasvaimen tarkan tyypityksen ja geenitestien perusteella valikoituja täsmälääkkeitä. Nykyisen tutkimuksen ja potilastyön tavoitteena on tunnistaa potilaat, jotka erityisesti hyötyvät yksilöllistetystä hoidosta.

”Uusia lääkkeitä tulee rytinällä ja lääketutkimuksen sekä kansainvälisen tutkimusyhteistyön kautta voimme tarjota potilaille uusia lääkkeitä, joille ei ole välttämättä vielä myyntilupaa. Koko tämän uudetyypisen diagnostiikan ja kansainvälisen tutkijaverkoston ylläpitäminen on vaativaa, mutta se on välttämätöntä, jotta pysymme mukana kehityksessä ja voimme tarjota jokaiselle yksilöllistä hoitoa tarvitsevalle potilaalle juuri heille kuuluvan hoidon”, Jahnukainen kertoo.

Kirsi Jahnukainen johtaa tutkimusryhmiä Helsingin yliopistossa ja Uudessa Lastensairaalassa sekä Karoliinisessa yliopistosairaalassa Ruotsissa. Niissä on kartoitettu laajasti lapsena saadun syöpähoidon ja kantasolusiirtohoidon jälkivaikutuksia potilaan myöhemmällä iällä.

Moni lapsena syöpähoitoja saanut menettää myöhemmin hedelmällisyytensä. Tämän korjaamiseksi Jahnukainen on muun muassa ollut kehittämässä eri puolilla maailmaa käytössä olevan menetelmän, jolla lasten sukurauhaskudosta voidaan pakastaa myöhempää käyttöä varten. Parhaillaan hän etsii menetelmiä kypsyttää lasten sukurauhaskudosta hedelmättömyyshoitoja varten.

Tutkimus nopeasti potilaan hoitoon

Kirsi Jahnukainen on tehnyt tutkimustyön lisäksi pitkiä päiviä Uuden lastensairaalan akuutista myelooisesta leukemiasta vastaavana ja harvinaisista verisairauksista konsultoivana lääkärinä. Nyt hän toivoo professuurin mahdollistavan isompien tutkimus- ja hoitokäytäntöjen suunnittelemisen, jotta ne kulkisivat entistä tiiviimmin käsi kädessä.

”Haluan luoda rakenteita, sillä asiat eivät etene keskittymällä vain yksityiskohtiin”, Kirsi Jahnukainen sanoo.

Jahnukainen onkin ollut luomassa lasten syöpätautien kansallista laaturekisteriä sekä ohjeistusta toimenpiteistä syöpää sairastavien ja sairastaneiden lasten ja nuorten hedelmällisyyden säilyttämiseksi. Työ jatkuu kasainvälisenä yhteistyönä. Tämä sisältää lukuisia vaiheita aina kudoksen talteenotosta pakastamiseen, kypsyttämiseen ja potilaaseen aikuisena palauttamiseen.

Suomessa on erityisesti leukemian hoito maailman huippua. Taustalla on 1980-luvulla alkanut vahva Pohjoismainen yhteistyö tutkimusprotokollineen ja potilasrekistereineen, joita Jahnukainen on niin ikään ollut mukana rakentamassa.

”Strukturoitu tapa työskennellä on erittäin tärkeää. Se tarkoittaa esimerkiksi yhteisiä tapoja ottaa ja säilöä näytteitä. Laatua ei tutkimuksessa saa sooloilemalla. Lääkäreillä saattaa olla vaikeissa tapauksissa kiusaus tehdä nopeita ratkaisuja, mutta vasta tutkimuksen kautta saattavat vastaukset muuttavat hoitokäytäntöjä.”

Harvinaisia hematologisia sairauksia varten perustettu lasten ja aikuisten yhteispoliklinikka, HEMHARV, on palkittu jo kahdesti. Se tähtää perhekeskeiseen hoitokultuuriin näissä usein perinnöllisissä sairauksissa. Uusi lastensairaala ja HUS Syöpäkeskus ovat aloittaneet yhteistyössä lääkeyhtiö Novartiksen kanssa tutkimuksen uuden biologisen lääkkeen käytöstä sirppisoluanemian hoidossa. Toiveina on lisäksi käynnistää talassemiaan potilaan omilla kantasoluilla tehtävä geeniterapia.

Tšernobyl johdatti lääketieteeseen

Alun perin Imatralla 1967 syntynyt Jahnukainen suunnitteli kouluiässä eläinlääkärin opintoja. Luettuaan 1986 tapahtuneen Tšernobylin ydinvoimalaonnettomuuden uhreille tehdystä luuydinsiirrosta kantasolusiirtoineen, hän päätti pyrkiä lääketiedettä opiskelemaan.

”En osannut kuvitellakaan, että 2000-luvulla teen ja tutkin itse kantasolusiirtoja.”

Kirsi Jahnukainen valmistui lääketieteen lisensiaatiksi Turun yliopistossa, jossa väitteli tohtoriksi vuonna 1995 erikoistuen lasten sairauksien erikoislääkäriksi ja sen jälkeen edelleen lasten veri- ja syöpätautien erikoislääkäriksi Helsingin yliopistossa. Hänellä on dosentuurit Helsingin ja Tukholman yliopistoissa. Vuodesta 2008 hän on toiminut lasten veri- ja syöpäsairauksien seniorikonsulttina HUS Lasten ja nuorten sairauksissa. Ja vuodesta 2016 lasten syöpäsairauksien vierailevana professorina Karoliinisessa Instituutissa Ruotsissa. Jahnukainen on julkaissut 175 tutkimusartikkelia ja ohjannut 9 väitöskirjatyötä.

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi

VALITSE AJANKOHTAINEN