AJANKOHTAISTA


20.01.2019

Poikien viivästyneeseen murrosikään uusi hoito

Viivästynyt murrosikä ja siihen liittyvä hidas pituuskasvu voivat aiheuttaa kovia paineita pojille, joiden ikätoverit kasvavat päätä pidemmäksi ja miehistyvät. Suomalaistutkijoiden havainnon mukaan tablettimuotoinen lääkehoito jouduttaisi murrosikää nykyisin käytössä olevaa pistoshoitoa nopeammin.

Tutkimustulokset on julkaistu verkossa 4.1.2019 lääketieteellisessä The Lancet Child and Adolescent Health -lehdessä.

Lääketutkimukseen neljässä lastensairaalassa Suomessa osallistui lähes neljän vuoden aikana yhteensä 35 yli 14-vuotiasta poikaa, joilla todettiin viivästynyt murrosikä. Tutkimukseen halukkaat pojat valitsivat joko lääkkeettömän seurannan tai lääkehoidon. Murrosiän joudutusta toivovat satunnaistettiin saamaan puolen vuoden ajan joko suun kautta annosteltavaa aromataasiestäjä letrotsolia tai kerran kuukaudessa lihakseen pistettävää matala-annoksista testosteronia. Heitä seurattiin hoidon ajan ja kuuden kuukauden kuluttua hoidon päättymisestä.

Tulokset ovat tutkijoiden mukaan selvät.

– Murrosiän merkit etenivät molemmissa hoitoryhmissä, mutta aromataasiestäjähoito nopeutti kivesten kasvua ja hormonitoimintaa. Hoito siis joudutti murrosiän hormonitoimintaa nopeammin kuin maassamme vuosikymmeniä käytössä ollut testosteronipistoshoito, lastentauteihin erikoistuva lääkäri, LT Tero Varimo HUSista sanoo.

Varimo sekä HUSin lastenendokrinologit, dosentti Matti Hero ja professori Taneli Raivio Helsingin yliopistosta, korostavat, että viivästynyt murrosiän kehitys ei aina vaadi lääkehoitoa vaan tilannetta voidaan jäädä seuraamaan. Lastenlääkärin tulisi kuitenkin aina selvittää se, mistä murrosiän viivästyminen johtuu ja keskustella asiasta nuoren kanssa.

Ylivoimaisesti yleisin syy on perinnöllinen viivästynyt murrosikä, jossa murrosikä aikanaan etenee omalla painollaan. Silti osa näistä nuorista kärsii erilaisuuden kokemuksesta ja ryhmän ulkopuolisuuden tunteesta. 

Lisää tutkimusta tarvitaan

Letrotsolia on aiemmin tutkittu lyhytkasvuisilla pojilla, joilla se viivästytti luuston kypsymistä ja lisäsi näin aikuispituusennustetta.

– Havaitsimme näissä aiemmissa tutkimuksissamme, että lääke jouduttaa murrosiän etenemistä lisäämällä omaa testosteronin eritystä. Tämä innosti meitä tutkimaan letrotsolia myös viivästyneessä murrosiässä, Matti Hero toteaa.

Suomessa tarvitaankin tutkijaryhmän mukaan lisää näyttöön perustuvia lääketieteellisiä tutkimuksia lasten ja nuorten hoitojen perustaksi. Lasten lääketutkimukset etenevät kuitenkin hitaasti, vaikka EU:n lastenlääkeasetus velvoittaa lääketeollisuuden tutkimaan kaikki uudet aikuisten lääkkeet myös lapsilla ja nuorilla, jos ne katsotaan välttämättömiksi.

– Kansallisen tutkimusrahoituksen lyhytnäköinen supistaminen ei kuitenkaan ole omiaan edistämään näyttöön perustuvaa lasten ja nuorten lääkehoitoa. Tutkimusrahoituksen pitää olla pitkäjänteistä ja riittävää pysyäksemme kansainvälisen lääketieteellisen tutkimuksen huipulla, Raivio sanoo.


Lisätietoja:

Taneli Raivio, Translationaalisen lastentautiopin Niilo Hallman -professori, Helsingin yliopisto ja HUS Lasten ja nuorten sairaudet, taneli.raivio@hus.fi

Matti Hero, LT, dosentti, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, matti.hero@hus.fi

Tero Varimo, lastentautien erikoistuva lääkäri, LT, HUS Lasten ja nuorten sairaudet, tero.varimo@hus.fi


teksti: Vuokko Maria Nummi

VALITSE AJANKOHTAINEN