AJANKOHTAISTA


28.05.2020

Psykoosilääkkeiden käyttö lisääntynyt erityisesti tytöillä

Lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden käyttö on kaksinkertaistunut 10 vuodessa. Tyttöjen osuus on lisääntynyt nopeasti. 

Alle 18-vuotiaiden lasten ja nuorten psykoosilääkkeiden ensiostajien määrä on kymmenessä vuodessa lähes kaksinkertaistunut Suomessa. Eniten ensiostajien määrä on suurentunut 13–17-vuotiailla ja kahden viimeisimmän seurantavuoden aikana nopeammin tytöillä kuin pojilla.

Vuonna 2011 tapahtui huomattava käänne, jolloin tyttöjen määrä psykoosilääkkeiden ensiostajina ohitti pojat. Samana vuonna ketiapiinista tuli risperidonia yleisempi ensiostajien psykoosilääke.

”Ketiapiinia käytetään esimerkiksi tarvittaessa lyhytaikaisesti ahdistuneisuuteen ja unettomuuteen, kun taas risperdionia käytetään pidempiä jaksoja esimerkiksi autismikirjon häiriöön liittyvään aggressiivisuuden ja vakavien käytöshäiriöiden hoitoon”, lastenpsykiatriaan erikoistuva lääkäri Eveliina Varimo kertoo.

Varimo selvitti lasten ja nuorten uusien psykoosilääkkeiden käyttäjien ilmaantuvuutta eli insidenssiä Suomessa. Ilmaantuvuus kertoo tietyllä aikavälillä tietyssä ihmisjoukossa havaittujen tapausten määrän. Tutkimus on Varimon väitöskirjan ensimmäinen artikkeli ja se julkaistiin vastikään Frontiers in Psychiatry -tiedelehdessä.

Tutkimus perustuu Kelan lääkeosto- ja vammaistukirekistereihin 2008–2017. Tutkimuksen ajanjaksona tehtiin 70 000 psykoosilääkeostoa 1–17-vuotiaille. Heistä poimittiin 26 353 lasta ja nuorta eli ne, joilla psykoosilääke aloitettiin ensimmäistä kertaa.

Psykoosilääkkeet tarpeellisia muun hoidon osana

Lapsilla ja nuorilla psykoosilääkkeiden viralliset käyttöaiheet ovat yli 5-vuotiaiden älyllisesti kehitysvammaisten käytöshäiriöihin liittyvän aggressiivisuuden lyhytaikainen hoito sekä psykoosisairauksien ja kaksisuuntaisen mielialahäiriön hoito.

Psykoosilääkkeitä käytetään kuitenkin pääasiassa käytöshäiriöiden, ahdistuneisuuden ja unettomuuden hoitoon. Näiden häiriöiden hoidossa psykoosilääkkeistä on melko vähän tutkimusnäyttöä, mutta kliinistä käyttökokemusta niistä on kertynyt.

”Lapset ja nuoret saattavat hakeutua päivystykseen esimerkiksi aggressiivisuuden, ahdistuneisuuden tai unettomuuden takia. Psykoosilääkkeistä voidaan saada apua näihin tilanteisiin osana muuta psykiatrista hoitoa”, Eveliina Varimo sanoo.

Hyötyjen ohella psykoosilääkkeisiin liittyy huomattavia haittavaikutuksia kuten painon nousua, metabolisia haittavaikutuksia ja päiväaikaista uneliaisuutta.

”Lääkityksen kestoa sekä hyötyjen ja haittojen suhdetta on seurattava. Lisäksi on aina varmistettava, että ne ovat vain osa lapsen tai nuoren muuta hoitoa”, Varimo korostaa.

Psykoosilääkkeiden ensiostajista 32 prosentille oli myönnetty vammaistuki, joka kertoo heidän vaikeammasta psykiatrisesta häiriöstä tai sairaudesta.

Seuraavissa väitösartikkeleissaan Varimo selvittää samasta aineistosta psykoosilääkkeiden käytön kestoa ja siihen vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi selvitetään kyselytutkimuksella vanhempien asenteita ja uskomuksia lasten psyykenlääkitystä kohtaan.

Tutkimuksen ohjasivat Helsingin yliopiston lastenpsykiatrian professori, HUS lastenpsykiatrian ylilääkäri Eeva Aronen ja Kelan tutkimuspäällikkö, dosentti Leena Saastamoinen.

Yhteystiedot
Eveliina Varimo
eveliina.varimo@helsinki.fi
040 7587111

Linkki artikkeliin
https://www.frontiersin.org/articles/10.3389/fpsyt.2020.00316/full

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain lähes kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja toistakymmentä väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu yli 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen. www.lastentautientutkimuskeskus.fi

VALITSE AJANKOHTAINEN