AJANKOHTAISTA


02.10.2018

Tuhannen suomalaisvauvan tutkimus selvitti: D-vitamiinilisän nosto ei tuo terveyshyötyä

Lapsille suositellaan Suomessa säännöllistä D-vitamiinilisää muun muassa D-vitamiinin luustoa vahvistavan vaikutuksen takia. Päivittäisen annoksen nostaminen kolminkertaiseksi ei kuitenkaan lisää luuston vahvuutta tai vähennä infektioita alle kaksivuotiailla, todetaan HUS Lastenklinikan, Lastentautien tutkimuskeskuksen ja Helsingin yliopiston tutkimuksessa.

Suomessa D-vitamiinilisää alettiin käyttää vajaa sata vuotta sitten ensin riisitaudin ehkäisyyn. Tarkkaan ei ole kuitenkaan tiedetty, mikä olisi pikkulapsen kasvun ja terveyden kannalta optimaalisin päivittäinen annos.

Kätilöopiston vauvoja seurattiin kaksi vuotta

Tutkijat halusivat selvittää D-vitamiiniannoksen vaikutusta luuston kehitykseen ja infektioherkkyyteen. Tutkimus innosti myös perheitä osallistumaan, sillä vuosien 2013–2014 aikana tutkimukseen saatiin mukaan 975 Helsingin Kätilöopistolla syntynyttä tervettä lasta, joita seurattiin kahteen ikävuoteen saakka.

Terveet, vastasyntyneet tutkimusvauvat jaettiin satunnaisesti kahteen ryhmään, joista toisessa aloitettiin normaalin neuvolaohjeen mukaisesti kahden viikon iässä 10 mikrogramman D-vitamiinilisä päivässä. Toisen ryhmän vauvoilla aloitettiin 30 mikrogramman D-vitamiiniannos.

Tutkittavat ja tutkijat eivät tienneet, kumman annoksen kukin lapsi saa. Perhe antoi lapselle vitamiiniannoksen kotona säännöllisesti ohjeiden mukaisesti kahden vuoden ikään saakka. Perheet pitivät myös päiväkirjaa lapsen sairastumisista.

Lapsi tarvitsee D-vitamiinia kasvuun ja kehitykseen

– D-vitamiini vaikuttaa monin tavoin lapsen kasvuun ja kehitykseen sekä säätelee myös immuunijärjestelmän toimintaa. Tässä tutkimuksessa isompi D-vitamiiniannos ei tuonut lisähyötyä mutta ei myöskään haittavaikutuksia kahden vuoden seurannassa, kertoo lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl HUS Lastenklinikalta.

Kahden vuoden iässä luun tiheyttä mitattiin sääriluun poikkileikkauskuvalla. Infektiosairastavuutta seurattiin perheiden päiväkirjoista.

– Mittasimme tutkimuksen alussa vauvojen D-vitamiinitason istukan napaverestä. Seerumin 25- hydroksi-D-vitamiinipitoisuus oli näillä tutkimusvauvoilla jo lähtötilanteessa hyvä. Tämä kuvastaa tilannetta, jossa Suomessa suuri osa raskaana olevista käyttää D-vitamiinilisää neuvolan ohjeiden mukaisesti.

Raskaana oleville naisille suositellaan päivittäistä D-vitamiinilisää 10 mikrogrammaa päivässä. Alle kaksivuotiaille lapsille suositus on kymmenen mikrogrammaa ja 2–17 vuotiaille 7,5 mikrogrammaa päivässä. Suomessa myös elintarvikkeisiin, kuten maitovalmisteisiin, margariineihin ja kevytlevitteisiin lisätään D-vitamiinia.

Onko D-vitamiinilla vaikutusta allergioihin?

– Voimme vain olla kiitollisia perheiden sitoutumisesta tähän tutkimukseen, joka heiltä vaati sinnikästä seurantalomakkeiden täyttämistä ja seurantakäyntejä Kätilöopistolla. Lapsilta otettiin useita verinäytteitä, tehtiin luuntiheysmittauksia ja muita tutkimuksia, Jenni Rosendahl sanoo.

Tutkijoita kiinnostaa jatkossa selvittää tässä ainutlaatuisessa, 975 lapsen tutkimusryhmässä, mitä vaikutuksia varhaisella D-vitamiini-interventiolla on lapsen myöhemmässä elämässä. Onko sillä yhteys esimerkiksi allergia- ja astmasairastuvuuteen tai autoimmuunisairauksien puhkeamiseen?

Lisätietoja:
Lastentautien erikoislääkäri Jenni Rosendahl, p. 040 6477211

Effect of Higher vs Standard Dosage of Vitamin D3 Supplementation on Bone Strength and Infection in Healthy Infants. A Randomized Clinical Trial. JAMA Pediatr. 2018;172(7):646–654.

HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tiedeyhteisö tuottaa vuosittain noin kolmesataa vertaisarvioitua tiedeartikkelia ja noin kymmenen väitöskirjaa. Tiedeyhteisöön kuuluu noin 30 tutkimusryhmää kaikilta lastenlääketieteen aloilta. Tutkijoille myönnetään vuosittain tutkimuslupia yli 70 tutkimukseen.


Teksti: Vuokko Maria Nummi

VALITSE AJANKOHTAINEN