AJANKOHTAISTA


05.02.2020

Uusi tutkimus antaa ensimmäistä kertaa kriteerit pikkulasten hyvälle unelle – yksilölliset erot isoja

Pikkulasten uniongelmat ovat hyvin tavallisia, ja ne lievenevät useimmin kahteen ikävuoteen mennessä, vahvistaa tuore Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja Turun yliopiston sekä HUSin Lastentautien tutkimuskeskuksen tutkimus.

Lapsen uni ja terveys -tutkimuksen mukaan pikkulapsen unessa tapahtuu suuria muutoksia kahden ensimmäisen ikävuoden aikana: nukahtamisviive lyhenee 6 kuukauden ikään tultaessa keskimäärin 20 minuuttiin, ja yöheräilyt vähenevät toisen elinvuoden aikana keskimäärin yhteen kertaan yössä. Samalla unen kokonaispituus vuorokaudessa vähenee noin 12 tuntiin, kun päiväunet lyhenevät.

Kahden ensimmäisen ikävuoden aikana lapsen uni muuttuu vakaammaksi ja yhtenäisemmäksi.

Vauvojen ja taaperoiden unen laadussa on kuitenkin suuria yksilöllisiä eroja, ja monet vanhemmat ovat huolissaan, nukkuuko heidän lapsensa normaalisti. Noin 40 prosenttia kahdeksan kuukauden ikäisten lasten vanhemmista kertoi tutkimuksessa olevansa huolissaan lapsensa unesta.

Tutkimus perustuu CHILD-SLEEP ja FinnBrain -kohortteihin, jotka on kerätty Pirkanmaalla vuosina 2011–2017 ja Turun seudulla 2013–2017. Yhteensä kohorteissa on lapsia noin 5700. Tutkimus perustuu lasten vanhempien antamiin tietoihin.

Hyvän unen raja-arvoja

Tutkimuksen tavoite oli ensinnäkin selvittää, millä tavoin pikkulapsen uni kehittyy ensimmäisen kahden ikävuoden aikana. ”Tähän mennessä meillä ei ole ollut isoihin aineistoihin perustuvia viitearvoja pikkulasten hyvälle unelle”, kertoo tutkimuspäällikkö Juulia Paavonen THL:stä. ”Nyt tiedämme, että yksilölliset erot ovat todella suuria ja nukahtaminen, heräily, yövalvominen ja unirytmi kehittyvät usein eri tahtia.”

Toiseksi tutkimuksessa haluttiin selvittää, kuinka suuret yksilölliset erot pikkulasten unessa voidaan vielä katsoa lapsen normaaliin kehitykseen kuuluviksi. Se säästäisi vanhempia turhilta huolilta, ja auttaisi puuttumaan varsinaisiin unihäiriöihin.

”Ne lapset, joiden unen laatu poikkeaa selvästi keskimääräisestä kehityksestä, hyötyisivät todennäköisesti tilannearvioinnista esimerkiksi neuvolassa. Sillä lasten uniongelmien lievittämiseen on olemassa monia erilaisia apukeinoja”, sanoo Paavonen.

Paavosen mukaan unen kokonaismäärästä on vaikea antaa yleispätevää suositusta, vaikka riittävä uni on ilman muuta tärkeää lapsen hyvinvoinnille. Unen tarve riippuu monesta asiasta. ”Olennaista on katsoa lapsen vointia kokonaisuutena.”

Lue lisää:
https://thl.fi/fi/-/uusi-tutkimus-antaa-ensimmaista-kertaa-kriteerit-pikkulasten-hyvalle-unelle-yksilolliset-erot-isoja?redirect=%2Ffi%2Fajankohtaista

Viite: E. Juulia Paavonen, et al., Normal sleep development in infants: findings from two large birth cohorts. Sleep Medicine 20.1.2020, online.

Lisätietoja:
Juulia Paavonen
tutkimuspäällikkö
Mielenterveys, THL
Puh. 050 428 6524
etunimi.sukunimi@thl.fi

VALITSE AJANKOHTAINEN