Antti Kyrönlahti

Uusia menetelmiä maksan sairauden ja kantasolusiirron tutkimukseen

Post doc -tutkija Antti Kyrönlahti tutkii harvinaista sappitieatresiaa eli synnynnäistä sappiteiden puutosta ja lasten kantasolusiirtoja.

Tutkimustyö edellyttää hyviä yhteistyösuhteita. Professori Markku Heikinheimon tutkimusryhmässä Kyrönlahti on luonut hyvät yhteistyösuhteet kotimaassa ja ulkomailla. Omat post doc -jaksot Frankfurtissa ja St Louisissa siivittävät verkostojen syntymistä ulkomaille.

Sappitieatresia-projektissa on käytössä kansainvälisestikin ainutlaatuinen lähetti-RNA -sekventointiaineisto, jonka analysointi on jo alkanut.

Kyrönlahti selvittää yhteistyössä professori Markku Heikinheimon ja sappitieatresiaa paljon tutkineen lastenkirurgian professori Mikko Pakarisen kanssa, miksi lapsipotilaiden maksaan kertyy sidekudosta onnistuneen Kasain leikkauksen jälkeen.

Kasain leikkaus onnistuu usein hyvin ja laukaisee valtaosalla lapsipotilaista sappistaasin, jossa sapenvirtaus on estynyt. Sappitieatresiasta johtuva maksan fibrotisoituminen on pienten lasten maksansiirtoleikkausten yleisin syy.

– Jos tunnistaisimme maksan fibroosia, sidekudoksen kertymistä, aiheuttavat tekijät Kasain operaation jälkeen, voisimme kehittää uusia lääkkeitä näille potilaille. Se mahdollisesti vähentäisi maksansiirtojen tarvetta tulevaisuudessa, Antti Kyrönlahti sanoo.

Sappitieatresiapotilailla Kyrönlahden ryhmä on jo tunnistanut kaksi signaalinvälitysreittiä, jotka näyttäisivät olevan yliaktiivisia myös Kasain leikkauksen jälkeen. Parhaillaan tutkijat selvittävät näiden signaalireittien yhteyttä maksan fibrotisoitumiseen.

Haploidenttisen kantasolusiirron tutkimus

Toisessa projektissa Antti Kyrönlahti tutkii yhdessä Helsingin yliopiston immunobiologian tutkimusohjelmassa työskentelevän dosentti Eliisa Kekäläisen kanssa lasten immuunipuolustuksen kehittymistä haploidenttisen kantasolusiirron jälkeen.

He ovat käynnistämässä yhteistyöprojektia Frankfurtin yliopistosairaalaan kanssa. Soluterapian ja verensiirtolääketieteen professori Kim Vettenrannalla on tärkeä rooli projektin mahdollistajana.

Kyrönlahti on ollut Lastentautien tutkimussäätiön tuella Frankfurtissa syventämässä tietämystään haploidenttisistä kantasolusiirroista sekä suunnittelemassa yhteistyöprojektin yksityiskohtia.

Haploidenttisessä kantasolusiirrossa siirrettä käsitellään ennen sen siirtämistä potilaalle. Lapsipotilailla yleisimmin käytetyssä tekniikassa siirteistä poistetaan suurin osa kypsistä T- ja B -soluista.

– Haplosiirretekniikka on vielä varsin uusi. Näyttää kuitenkin siltä, että potilailla esiintyy huomattavasti vähemmän siirteestä käänteishyljintäreaktioita, jotka voivat pahimmassa tapauksessa johtaa merkittäviin ongelmiin muuten hyvin sujuneen kantasolusiirron jälkeen. Siksi tarvitsemme uutta tietoa käänteishyljintäreaktioiden syntymisestä, Kyrönlahti toteaa.

 

Yhteystiedot
Antti Kyrönlahti
HUS, Lasten ja nuorten sairaudet
antti.kyronlahti(a)hus.fi