Jaana Kallio ja Pirkko Lepola

Lasten sairauksien hoidossa tarvitaan hyvin tutkittuja lääkkeitä-- (Jaana_Kallio.jpg)

HUSissa lasten lääketutkimuksesta on tulossa tärkeä osa sairaalan korkeatasoista pysyvää toimintaa, ja siinä tarvitaan lastentautien eri erikoisalojen osaajien välistä kiinteää yhteistyötä.

Tutkimuksista saadaan esimerkiksi tärkeää uutta tietoa lääkkeiden tehosta eri sairauksien hoidossa sekä lääkkeiden turvallisuudesta lapsilla.

Lasten lääketutkimusta kehittävät dosentti Jaana Kallio ja FM Pirkko Lepola HUS Lasten ja nuorten sairauksien digitaalisten ja innovaatiopalveluiden linjalla. Osa tutkimuksista on tutkijalähtöisiä akateemisia tutkimuksia ja osa lääketeollisuuden rahoittamia kliinisiä lääketutkimuksia.

Tutkimusten tarvetta lapsiväestössä on lisännyt vuonna 2007 voimaan astunut EU:n Lastenlääkeasetus. Asetus velvoittaa lääkkeitä kehittävät yhtiöt tutkimaan kaikki uudet lääkkeet myös lapsilla ja nuorilla, jos EU:n lääkeviranomaiset katsovat ne heille tarpeellisiksi ja välttämättömiksi.

Korkeatasoista tutkimusta

HUSissa suunnataan resursseja tutkimustoimintaan osallistuvien koulutukseen, ja toimintoja ohjataan toimintaohjeilla hyvän tutkimustavan noudattamiseksi (Good Clinical Practice =GCP).

Tutkimusprotokollien tieteellinen korkea taso ja soveltuvuus lapsille turvataan niin, että tutkimusten arviointi ja suunnittelu toteutetaan asiantuntijaryhmissä.

Lastenlääketutkimukset selvittävät muun muassa lääkeaineiden imeytymistä, jakaantumista elimistössä, eliminoitumista ja erittymistä pois elimistöstä (farmakokineettiset tutkimukset), selvittävät lääkkeen tehoa ja turvallisuutta (kliiniset lääketutkimukset) sekä pitkäaikaisvaikutuksia (lääketurvatutkimukset).

Lääketutkimusten toteuttamisessa otetaan jatkossa käyttöön myös nuorisopaneeli, jossa lapset ja nuoret voivat ilmaista mielipiteitään esimerkiksi tutkimustiedotteiden ymmärrettävyydestä ja tutkimustoimenpiteiden hankaluudesta.

Verkostoituminen tärkeää lasten lääketutkimuksissa

HUS on mukana lastenlääketutkimuksissa suomalaisen (FinPedMed), pohjoismaisen (NordicPedMed), ja jatkossa myös enemmän eurooppalaisen verkoston osana.

Lääketeollisuus on tehnyt jo yli tuhat Lastenlääkeasetuksen edellyttämää tutkimusohjelmaa (Paediatric Investigation Plan =PIP), jotka Euroopan Lääkevirasto on jo hyväksynyt.

– Tutkimuksista on toteutunut tähän mennessä vain noin 130. Vielä toteutumatta oleviin tutkimuksiin tarvitaan Euroopassa yli 200 000 lasta. Tämä edellyttää laajoja tutkimusverkostoja, joiden kehittämiseen osallistumme merkittävällä panostuksella, Jaana Kallio kertoo.

Yhteiseurooppalainen c4c-hanke

HUSin tutkijat osallistuvat toukokuussa 2018 käynnistettyyn c4c (Collaborative Network for European Clinical Trials for Children) -hankkeeseen. Sen rahoittaa IMI2 (Innovative Medicines Initiative2).

– Kehitämme koko Euroopan laajuista tehokasta ja laadukasta verkostoa, joka toimii eettisten ja viranomaismääräysten mukaisesti ja täyttää kaikki tutkimuksille säädetyt laatu- ja turvallisuusvaatimukset. HUS toimii projektissa kansallisena solmukohtana (HUB). Etsimme tapoja, jotka mahdollistavat pysyvän ja sujuvan verkoston kehittymisen. Tutkimukset palvelisivat silloin parhaiten lasten lääkehoidon tarpeita ja toisivat heille uusia innovatiivisia, tehokkaita ja turvallisia lääkkeitä nopeutetusti, Kallio toteaa.


Yhteystiedot:
Jaana Kallio
HUS, Lasten ja nuorten sairaudet
jaana.kallio(a)hus.fi