Kirsi Jahnukainen

Lasten syöpähoitojen vaikutus hedelmällisyyteen

Lastenhematologi Kirsi Jahnukaisen ryhmä tutkii lapsena ja nuorena syöpään sairastuneiden hedelmällisyyden säilyttämistä. Herkkyys kantasolusiirron yhteydessä annettavien säde- ja solunsalpaajahoitojen jälkivaikutuksille vaihtelee.

Tavoitteena on kansallisella ohjelmalla turvata nuorten ja lapsipotilaiden hedelmällisyyys ja tarjota pakastetuille sukurauhaskudoksille laadunvalvonta.

Tutkimusta tehdään kliinikoiden ja perustutkijoiden translationaalisena yhteistyönä. Kirsi Jahnukaisen ryhmä on osa laajempaa yhteispohjoismaista Nordfertil -laboratoriota.

– Yhteistyössä on voimaa. Se on tehnyt meistä kansainvälisesti merkittävän toimijan omalla alallamme. Asiantuntijamme ovat haluttuja luennoitsijoita ja suositustyöryhmien jäseniä ympäri maailmaa, Jahnukainen kertoo.

Lapsipotilailta kerätään ennen syöpähoitoja sukurauhasnäytteet. Tutkijat selvittävät mekanismia, jolla syöpähoito vaurioittaa lapsen munasoluvarastoa ja siittiötuotannon kantasoluja. Tutkimuksessa selvitetään myös siittiöiden muodostuksen toipumista ja sitä ennustavia biomarkkereita.

– Olemme kiinnostuneet syöpään sairastuneiden lasten yksilöllisestä sukusoluvaurioherkkyydestä ja hedelmällisyysvaikutuksista. Syöpä- ja kantasolusiirtohoidot aiheuttaa edelleen huomattavia akuutin vaiheen haittoja mutta myös merkittävää riskiä myöhäisvaikutuksille, joita ovat hedelmättömyys, ennenaikainen vanheneminen ja raihnaisuus, Kirsi Jahnukainen toteaa.

Kokeellisia hoitoja

Alttius hoidon myöhäisvaikutuksille on kuitenkin yksilöllistä. Syöpähoitojen aiheuttamaa hedelmättömyyttä voidaan nykyisin hoitaa, mutta menetelmä on lapsipotilailla edelleen kokeellinen. Hoidossa sukurauhaskudos pakastetaan ennen syöpähoitoja.

Jahnukaisen ryhmä on jo aiemmin kartoittanut laajasti lapsena saadun syöpähoidon ja kantasolusiirtohoidon jälkivaikutuksia ja vaikeusastetta sekä selvittänyt arkistoitujen sukurauhasbiopsioiden laatua.

– Jatkossa tutkimme tuoreita sukurauhasnäytteitä kokeellisin laboratoriomenetelmin sekä selvitämme verinäytteistä syöpä- ja kantasolusiirron toksisuusalttiuteen liittyvää perinnöllistä muuntelua.

Tulevaisuus näyttää, löytyykö menetelmiä lasten sukurauhaskudoksen kypsyttämiseksi joko siirrettynä takaisin potilaaseen tai viljelyolosuhteissa. Uusia menetelmiä etsitään myös toksisuuden riskinarviointiin sekä jälkiseurantaan.

– Tutkimustulosten avulla voidaan parantaa pakastetun sukurauhaskudoksen laatua ja lisätä mahdollisuuksia käyttää säilöttyä kudosta myöhemmin potilaan hedelmättömyyshoidoissa. Tutkimus auttaa myös arvioimaan, hyötyykö potilas hedelmällisyyden säilyttämisestä. Voimme myös paremmin tunnistaa potilaat, jotka erityisesti hyötyvät yksilöllistetystä hoidosta ja jälkivaikutusten seurannasta.

Myöhäisvaikutuksista tietoa

Kirsi Jahnukaisen ryhmä on selvittänyt Helsingin Lastenklinikalla ja Huddingen sairaalassa lapsena kantasolusiirtohoidon saaneiden potilaiden myöhäisiä jälkivaikutuksia.

Kahdenkymmenen vuoden seurannan jälkeen 80 prosentilla potilaista todettiin kaksi tai useampi jälkivaikutusta sekä puolella potilaista vähintään yksi vakava jälkivaikutus. Jälkivaikutusten määrä lisääntyy seuranta-ajan pidentyessä.

Ryhmä on selvittänyt myös Helsingin Lastenklinikalla hoidettujen lapsuusiässä akuutin lymfoblastileukemian sairastaneiden nuorten miesten elämänlaatua, seksuaaliterveyttä, luuston terveyttä sekä lihavuutta ja metabolisia riskitekijöitä.

Kaksikymmentä vuotta leukemiahoitojen jälkeen leukemiasta parantuneiden miesten kehon rasvaisuus on lisääntynyt ja luuston terveys heikentynyt verrattuna sukupuoli- ja ikävakioituihin kontrolleihin. Elämänlaatu on heikentynyt erityisesti fyysisen kunnon alueella, ja tyytyväisyys seksielämään heikkenee nopeammin kuin ikävakioiduilla verrokeilla.

– Olemme myös todenneet, että merkittävällä osalla lapsuusiässä autologisen kantasolusiirron saaneista potilaista on viitteitä valtimotaudista, sydänlihaksen toiminnan poikkeavuudesta ja ennenaikaisesta vanhenemisesta ja raihnaisuudesta.

Nuorilta tytöiltä on tutkittu Helsingin Lastenklinikalla ennen steriloivaa hoitoa kerättyjen munasarjabiopsioiden laatua. Sytostaattihoidot heikensivät munarakkuloiden vitaliteettiä ja kypsymistä viljelyolosuhteissa.

Kivesbiopsiaa edeltävän leukemiahoidon on todettu tuhoavan kiveksen spermatogeneettisia kantasoluja ja heikentävän hedelmällisyyden säilyttämiseksi pakastettavan kiveskudoksen laatua.

Kirsi Jahnukaisen ryhmä toimii Helsingissä ja Tukholmassa. Helsingissä ryhmään kuuluu väitöskirjatutkija ja kolme post doc -tutkijaa. Tukholmassa työskentelee väitöskirjatutkija, post doc -tutkija sekä senioritutkija. Tutkimusryhmän jäsenillä on lastentautien, lastenhematogian ja -onkologian, lastenendokrinologian ja lisääntymisbiologian erityisosaamista.

Ryhmä aloitti toimintansa vuonna 2002 Turun yliopiston fysiologian laitoksella ja TYKS:n Lastenklinikalla ja laajentui vuonna 2008 Helsinkiin ja Tukholmaan.

 

Yhteystiedot
Kirsi Jahnukainen
HUS, Lasten ja nuorten sairaudet
kirsi.jahnukainen(a)hus.fi

Linkit tutkimuksiin
http://nordfertil.org
http://growsperm.eu