Mari Videman

Epilepsia- ja masennuslääkealtistuksesta uutta tietoa

Hankejohtaja Mari Videmanin tutkimusryhmän jäseniä yhdistää vahva tahto ymmärtää vauvojen aivojen kehitystä. Miten sikiöaikainen lääkealtistus vaikuttaa kehittyviin aivoihin ja lapsen myöhempään kehitykseen?

Tutkimuksissa selvitetään epilepsia- ja masennuslääkkeiden vaikutuksia vauvojen aivojen toimintaan kliinisen neurofysiologian, psykologian, psykiatrian, lastentautien ja lastenneurologian arviointimenetelmin.

AED -tutkimushankkeessa on havaittu, että epilepsialääkkeille altistuneiden vastasyntyneiden aivojen sähköinen toiminta ja lapsen kehitys imeväisiässä eroavat samanikäisten verrokkilasten toiminnasta.

– Erot sikiöaikana epilepsialääkkeille altistuneilla verrattuna verrokkilapsiin ovat nähtävissä jo imeväisiässä. Havaintomme ovat vahvistaneet nykykäsitystä raskaudenaikaisesta epilepsian hoidosta. Hoito on tärkeää sekä äidin että vauvan terveydelle, mutta jo raskautta suunnitellessa tulisi miettiä tarkoin sopiva ja mahdollisimman turvallinen lääkitys sekä äidin että vauvan kannalta, Videman selvittää.

Tutkimusryhmä on lisäksi osa kansainvälistä EURAP-rekisteritutkimusta (International Registry of Antiepileptic Drugs and Pregnancy), jossa on mukana jo 42 maata ja yli 700 yhteistyötahoa.

NCEP (Neurocognitive Extension Protocol) -jatkotutkimuksessa arvioidaan sikiöaikaisen epilepsialääkealtistuksen neurokognitiivisia pitkäaikaisvaikutuksia 6–7 vuoden iässä.

Miten masennuslääkealtistus vaikuttaa?

RaMaVa -tutkimushankkeessa on havaittu masennuslääkkeille (SRI- eli serotoniinin takaisinoton estäjät -lääkkeille) altistuneilla vastasyntyneillä aivosähkötoiminnan muutoksia. Ne olivat lieviä, eikä toistaiseksi vielä tiedetä niiden merkitystä lapsen aivojen myöhemmälle kehitykselle.

– Havaintomme vahvistavat nykykäsitystä raskaudenaikaisen masennuksen hoidosta ja ovat olleet muokkaamassa Käypä hoito -suositusta. Raskaudenaikaisen masennuksen hoito on tärkeää sekä äidin että vauvan terveydelle. Terapia ja muut lääkkeettömät hoidot ovat odotusaikana ensisijaisia, mutta vaikeassa masennuksessa lääkkeet voivat olla tarpeen.

Tutkimukset lisäävät tietoa aivojen kehitykseen ja toimintaan vaikuttavista tekijöistä. Tavoitteena on myös kehittää uusia kajoamattomia menetelmiä, joiden avulla olisi mahdollista jo vastasyntyneisyyskaudella tai imeväisiässä todeta tai ennustaa kehityksellisiä haasteita ja mahdollistaa varhainen tuki sitä tarvitseville.

Seurantatutkimukset meneillään

Epilepsia- ja masennuslääkealtistuksen seurantatutkimuksissa selvitetään, liittyvätkö vastasyntyneisyyskaudella todetut muutokset aivojen sähköisessä toiminnassa myöhempään oppimiskykyyn tai mahdollisesti kehityksen erityispiirteisiin. Tutkijat selvittävät myös, liittyykö lapsen neurokognitiivisiin taitoihin aivosähköistä toimintaa mittaavia biomarkkereita kuuden vuoden iässä. Osa tutkimuslapsista on jo saavuttanut 6–7 vuoden tutkimusiän.

– Uskomme, että tutkimustieto auttaa tulevaisuudessa raskautta suunnittelevien epilepsiaa tai masennusta sairastavien naisten lääkitysvalinnan suunnittelua nykyistä turvallisemmaksi. Tutkimuksista on hyötyä myös, kun selvitetään aivojen sähköisen toiminnan mekanismeja oppimisessa ja arviointimenetelmien kehittämistä osana oppimisvaikeuksien diagnostiikkaa.

Videmanin tutkimusryhmä on osa kansainvälistä HYKS Lasten ja nuorten sairauksien ja Helsingin yliopiston BaBa (BAby Brain Activity) tutkimuskeskusta. Ryhmä tekee tiivistä yhteistyötä Aalto Yliopiston insinööritieteiden ja Tampereen Yliopiston psykologian laitoksen kanssa. Työryhmässä on tutkijoita kaikilta näiltä tieteenaloilta. Ryhmä on toiminut vuodesta 2010 lähtien.

 

Yhteystiedot
Mari Videman
HUS, Lasten ja nuorten sairaudet
mari.videman(a)hus.fi

Linkkejä
http://www.babacenter.fi/index.php