Maria Hurskainen

Siirtosydämelle pidempi elämä

-- maria hurskainen (IMG_3923.jpg)

Sydämensiirtopotilaiden määrä kasvaa jatkuvasti. Maria Hurskainen etsii tapoja,
jotka mahdollistavat sydänsiirteen pitkän eliniän, 
kajoamattoman seurannan ja lääkehoitojen yksilöllisen kohdentamisen.

Sydämensiirrot ovat sekä lasten että aikuisten vaikean sydämen vajaatoiminnan ainoa hoito. Siirtosydän toimii kuitenkin rajallisen ajan, joten on tärkeä löytää keinoja, joiden avulla siirtosydämen elinkaarta voitaisiin pidentää. Lisäksi tarvitaan uusia seurantamenetelmiä, sillä nykyisenkaltainen seuranta on potilaille raskasta, koska siihen kuuluu paljon kajoavia toimenpiteitä, kuten sydänkudosnäytteitä.

Maria Hurskaisen tutkimusryhmä selvittää, mitkä ja miten sydämensiirron jälkeiset solutason mekanismit johtavat vähitellen siirteen toiminnan loppumiseen.

”Tutkimuksemme tuo merkittävää uutta tietoa tautimekanismeista, mikä mahdollistaa uudenlaisten seurantamerkkiaineiden ja yksilöllisten hoitojen kehittämisen sydänsiirtopotilaille. Tutkimuksemme on kuitenkin kokeellista eli tutkimuksessamme löydetyt mahdolliset uudet merkkiaineet ja lääkevaikutuskohteet täytyy myöhemmin varmentaa suurilla potilasaineistolla”, lastentautien erikoislääkäri, lääketieteen tohtori Maria Hurskainen kertoo.

Uusia siirtosydämien seurantamenetelmiä

Maria Hurskaisen tutkimusryhmä aloitti toimintansa vuonna 2020 ja sitä laajennetaan tutkimuksen edetessä kardiologian, sydän- ja thoraxkirurgian kliinikoilla sekä luonnontieteilijöillä. Tällä hetkellä ryhmään kuuluu yksi väitöskirjatyöntekijä sekä laboratorioteknikko ja bioinformaatikko.

Tutkimusryhmä työskentelee professori Karl Lemströmin johtamassa 1970-luvulla perustetussa transplantaatiolaboratoriossa. Transplantaatiolaboratoriossa on pitkään kehitetty sydämensiirron alkuvaiheen hoitoon ja seurantaan merkkiaineita.

Tutkijat lähestyvät sydämensiirron solubiologiaa ja immunologiaa systeemibiologian avulla. Yksisolumenetelmät ja systeemibiologia mahdollistavat monitekijäisten tautien tutkimisen aivan uudella tavalla. Se on puolestaan edellytyksenä nykyistä täsmällisemmän diagnostiikan ja hoitojen kehittämiselle.

”Tavoitteenamme on ensin kehittää prosesseja, joiden avulla korkealatuisia biopsianäytteiden yksisolututkimuksia voi tehdä rutiininomaisesti. Pitkän aikavälin tavoitteena on muodostaa yksisolututkimuksesta saadun tiedon matemaattisella analyysillä uudenlainen sydänlihasbiopsian solukartta, jonka avulla voimme tutkia tautiprosesseissa tapahtuvia muutoksia solu- ja molekyylitasolla.”

Yhteystiedot
Maria Hurskainen
HUS Lasten ja nuorten sairaudet
maria.hurskainen (at) hus.fi

Kotisivut
https://www.helsinki.fi/en/researchgroups/transplantation-laboratory